Siirry pääsisältöön

Näkökulmia vantaalaiseen kotihoidontuen kuntalisään



Lokakuun kasvatuksen ja oppimisen lautakuntaan tuotiin esitys, jonka mukaan kodinhoitotuen kuntalisä lakkautettaisiin vuoden 2022 vuoden alusta. Tällä esityksellä tähdättiin kahden miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin. Vantaalaisille lapsille on maksettu 160 euron kuntalisää aina siihen saakka kuin lapsi täyttää 1,5 vuotta. Asia tuotiin käsittelyyn jo nyt ennen talousarviopakettia, koska Kelalle olisi pitänyt saada tieto hyvissä ajoin ennen tuen lakkaamista. Lautakunta siirsi asian kuitenkin talousarvioneuvotteluihin.

Jos päätös olisi tehty näin nopealla aikataululla, se olisi ollut hankalaa perheiden talouden suunnittelun suhteen: moni olisi ehkä jo ehtinyt kertoa työpaikallaan olevansa hoitovapaalla vuodenvaihteen yli ja talouden tasapainossa olisi huomioitu myös tuo kuntalisä. Tällä tavalla perheitä ei saa pettää.

Perhevapaauudistus muuttaa vuoden 2022 elokuusta alkaen perheiden tuet.  Vanhempainrahaa saa pidemmän aikaa, ja se jaetaan huoltajien kesken tasapuolisemmin. Sitä on mahdollisuus pitää pätkissä siihen asti kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Silti kodinhoidontukikin jää edelleen vaihtoehdoksi ja perhe voi olla kotihoidontuella ja sitten siirtyä uudelleen vanhempainvapaajaksolle. Sopivampi ajankohta kuntalisän muutoksiin olisikin juuri tuo sama ajankohta, koska tällöin voidaan paremmin varmistaa perheiden riittävä toimeentulo. Perhevapaauudistuksen muutokset on hyvin esitetty Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa parin minuutin animaatiossa. https://youtu.be/MtKbx3zGWPk

Tämä asia ei kuitenkaan ole vain taloudellinen vaan näkökulmia on löydettävä myös hyvinvoinnista, pedagogiikasta ja kaikesta siitä, mistä ihmisyydessä on kysymys. Lapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Tutkimukset osoittavat, että ne lapset, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen pärjäävät koulutaipaleella paremmin. Vantaalaisen mallin heikkoutena on se, että kaikkien perheen lasten on oltava kotona hoidettuja, jotta perhe saisi kuntalisää. Näin ollen kouluikää lähenevät vanhemmat sisarukset ovat jääneet paitsi varhaiskasvatuksesta, mikäli perhe on ollut kuntalisän piirissä.

Vieraskielisten lasten perheet ovat yliedustettuina kuntalisää saavien joukossa. Vieraskielisten osuus Vantalla on noin 22 %, mutta kuntalisän nauttijoista heitä on noin 44 %. Vieraskielisten lasten kielenoppimisen kannalta on laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen erityisen tärkeää. Koska myös vanhempien sisarusten osallistuminen varhaiskasvatukseen on evätty kuntalisää saavissa perheissä, on riski suomen kielen taidon heikolle tasolle jäämiseen suurempi. Tutkimukset myös osoittavat, että kotivanhemmuus on keskeinen tekijä maahanmuuttajaäitien kotoutumishaasteissa.

Varhaiskasvatukseen osallistumisesta hyötyvät eniten vähäosaiset lapset. Kaikki kodit eivät ole turvallisia. Kodin ongelmien huomaaminen ja avun tarjoaminen on helpompaa, jos lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä.

Imeväisikäisille kotihoito on yleensä varmasti paras hoitopaikka, mutta vanhemmille lapsille varhaiskasvatukseen on järkevää osallistua.Varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta, jotta siitä hyötyisi kukaan. Nyt täytyy ratkaista, miten saamme riittävästi ihmisiä alalle, miten saamme työntekijät hakeutumaan, viihtymään ja jaksamaan vantaalaisissa päiväkodeissa. Hyvinvoivat aikuiset ovat edellytys siihen, että lapset voivat hyvin ja saavat parhaalla mahdollisella tavalla eväitä elämäänsä varhaiskasvatukseen osallistumalla.   

Lähteet:

https://www.kela.fi/perhevapaauudistus Noudettu 22.10.2021        

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201708142200326641 Noudettu 22.10.2021

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007612381.html Noudettu 22.10.2021

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75403/RAP%202016_53.pdf?sequence=1 Noudettu 22.10.2021

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/varhaiskasvatus-on-ratkaisu-kotoutumiseen--pulmana-riittamaton-rahoitus/ Noudettu 22.10.2021

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/opetusjakoulutus Noudettu 22.10.2021


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehdään yhdessä parempi Vantaa

  Tervetuloa kaupunginvaltuutettu Susanna Kaijun kotisivulle  Toivon, että olet minuun matalalla kynnyksellä yhteydessä:  susanna.kaiju@vantaa.fi 

Katse Kivistön suuralueen tulevaisuuteen

Kivistön suuralue on pinta-alaltaan suurin Vantaan seitsemästä suuralueesta. Kivistö koostuu monesta pienemmästä alueesta, joilla kaikilla on oma identiteettinsä ja erityispiirteensä. Suuraluetta yhdistää luonnonläheisyys, rauhallisuus ja yhteisöllisyys. On aika saada myös Kivistön ääntä Vantaan valtuustoon. Kivistöläisen taiteilijan Outi Antilan teos, Junan tuomat Viime päivinä olen kierrellyt paljonkin Kivistöä ja keskustellut minulle entuudestaan vieraiden ihmisten kanssa. Olen oppinut paljon siitä, mitä ihmiset toivovat Kivistön kehittämiseltä. Kivistöläiset arvostavat luontoa. Erityisesti Kvartsijuonen asemakaava huolettaa monia, sillä sen alle jäävän metsän moni kivistöläinen kokee omalle viihtymiselleen tärkeäksi viheralueeksi. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2021. Sen jälkeen kaikilla vantaalaisilla on mahdollisuus jättää siitä virallinen muistutus. Kokemuksesta tiedän, että muistutuksilla on painoarvoa ja niitä kannattaa tehdä jokaisen, jota asia huolettaa

Miten maisema muuttuu kirkon nurkilla?

Toukokuun alkupuolella Kivistön kirkon mailla alkoivat metsätyöt. Jo aiemmin tiedettiin, että maisema tulee muuttumaan, sillä alue on nyt kaavoitettu asuinalueeksi. Katselmuksessa selvisi, että tällä haavaa rakennetaan asuinalueen kunnallistekniikka: viemäröinti, hulevedet, sähköt ja kadut laitetaan kuntoon. Saamme alueelle pienen vesiaiheen ja puistopenkit. Viime talvena saimme nauttia varsin hyvästä latuverkostosta. Hiihtolatujen pohjat ovat työlistalla. Puita ei ole tarkoitus kaataa enää enempää. Ihmisiä huoletti ajankohta, sillä ajoitus osui lintujen pesintään. Silloin ei pitäisi metsätöitä tehdä. Vein kirkkoherralle viestin puiden kaadon epäonnistuneesta ajankohdan. Kirkkoherra oli asiasta pahoillaan. Alueella on tehty myös liito-oravahavainto. Vantaan ympäristökeskuksesta saatiin kuitenkin tieto, että metsikkö ei ole liito-oraalle soveltuva pesimäympäristö, vaikka se toki onkin liito-oravan liikkumisympäristöä. Hankkeesta ei siis ole vakavaa haittaa Kivistön liito-oraville. Talo